Jätän taas selityksen Soturikissoista vähemmälle, koska en halua tässä blogissa hypätä tarinaan keskeltä.
Lyhykäisesti kuitenkin: sarjan
viimeisessä osassa Tulitähti nousee klaaninsa johtoon, ja päättää uhmata
Tiikeritähden hirmuvaltaa. Sitten koko melko ennalta-arvattava juoni kääntyykin
ympäri suunnilleen kirjan viimeisen kolmanneksen alussa, ja käteen jää typertynyt mitähäh-fiilis. Kaikki se, mitä sarja oli viisi ja kaksi kolmannesta
kirjaa mehustellut häviää yhdellä tassunraapaisulla huithelvettiin (spoiler:
ota edellinen kirjaimellisesti).
Tarinan odottamaton käänne jätti vahvan tunteen siitä, että kirjailijat
keksivät sen jälkikäteen ja lyttäsivät sekavasti tarinaan vain sen vuoksi, että
voisivat jatkaa kissasarjaansa vielä pidemmälle. Jos toivun joskus
järkytyksestäni ja pettymyksestäni niin aloitan ehkä vielä sarjan uuden
profetian, ja tsekkaan olinko oikeassa. Oi voi voi.
Indigo
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti